Sinfoniaorkesterin istumajärjestys

Orkesterin jäsenet istuvat puoliympyrässä kapellimestarin edessä. Jousisoittimet, joilla on hennoin ääni, sijoittuvat puoliympyrän muotoisesti eteen ja sivuille. Jousien takana keskellä on seuraavaksi hentoäänisin soitinryhmä, puupuhaltimet. Voimakasääniset vasket ja lyömäsoittimet on sijoitettu sivuille ja taakse. riippuen. Istumajärjestys vaikuttaa suoraan orkesterin sointikuvaan.

Konsertti koostuu monesta osatekijästä. Kapellimestaria tarvitaan johtamaan teosta. Kapellimestari seisoo orkesterin edessä korokkeella, jotta kaikki soittajat näkisivät hänet helposti. Hän käyttää johtaessaan käsien, käsivarsien ja koko vartalon elekieltä ja kasvojen ilmeitä. Käsi, jossa on tahtipuikko, osoittaa milloin mitäkin tehdään ja määrää tempon eli musiikin nopeuden.

Kapellimestarin työ alkaa partituurin tutkimisella. Hän opiskelee teoksen ja muodostaa teoksesta oman näkemyksensä. Ennen konserttia kapellimestari harjoittaa kappaletta orkesterin kanssa selittäen tarkasti soittajille, kuinka teos on esitettävä. Harjoituksissa kapellimestari usein keskeyttää soittamisen, ja vaikeita kohtia voidaan soittaa monta kertaa.

Konserttimestari on I-viulujen äänenjohtaja. Konserttimestarin tehtäviin kuuluu soittaa orkesterikirjallisuuteen sisältyvät viulusoolot sekä toimia soittajien ja kapellimestarin välisenä yhdyssiteenä. Konserttimestari on osaltaan vastuussa esityksistä, ei vain omassa ryhmässään, vaan käytännössä koko jousiston osalta mm. soittotapansa, valitsemiensa jousitusten sekä olemalla aloitteellinen kaikissa sisääntuloissa. Osoittamansa musiikillisen aloitekykynsä johdosta konserttimestaria voidaan pitää tavallaan koko orkesterin äänenjohtajana. Alun perin konserttimestari johti orkesteria, mutta orkestereiden kasvaessa orkesterin johto siirtyi kapellimestarille. Mutta vielä nykyisinkin orkesterin kokoonpanon ollessa pieni, konserttimestari nähdään johtamassa paikaltaan orkesteria.

Jokaisella soitinryhmällä on äänenjohtaja, jonka tehtävänä on ryhmän johtaminen. Hänen vastuullaan on ryhmän yhteissoitto sekä stemmaharjoitusten pitäminen. Stemmaharjoituksessa harjoitellaan ryhmässä tulevan konsertin ohjelmaa. Lisäksi jokainen soittaja harjoittelee itsenäisesti.
Solisti esittää konserton yhdessä orkesterin kanssa. Solisti tulkitsee teoksen omalla tavallaan, ja kapellimestarin on johdettava orkesteria niin että hän samalla seuraa ja tukee solistin tulkintaa.

Juuri ennen konsertin alkamista lavalla oboisti antaa pitkän äänen ja muut soittimet virittävät sen mukaan. Oboe on valikoitunut viritysäänen antajaksi kirkkaan äänensä myötä. Myöskin oboistin keskeinen istumapaikka takaa, että soittajat kuulevat viritysäänen yhtä helposti. Mikäli teoksen kokoonpanossa ei ole oboeta, voi viritysäänen antaa klarinetti.

sinfoniaorkesterin istumajarjestys